Level up!

• Tweet

• Tweet

Web 2.0 on termi, jota käytetään Internetin toisesta vallankumouksesta, joka muutti web-sivujen luonteen staattisista yritysesitteistä muuttuviksi sosiaalisen kanssakäymisen alustoiksi. Oppikirja voi muuttua aivan samalla tavalla, joten olisiko nyt sopiva aika keksiä Oppikirja 2.0? Laitetaan oletus testiin:

Opiskelijan luoma oppikirja

Miksi opiskelijan pitäisi luoda oma oppikirjansa:

Jokainen meistä on erilainen. Ei ole yhtä yleispätevää formaattia, jolla kaikkien yksilöiden erityistarpeet voidaan ottaa huomioon. Yksi lukee mielellään tekstiä, toinen ajattelee kuvien kautta ja kolmas kuuntelee. Eikä erityispiirteet lopu siihen.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, kuinka ihminen motivoituu. Sopiva annos vapautta ja vastuuta päättää omista oppimissisällöistä ja -tavoista osallistaa opiskelijan siihen monivuotiseen prosessiin, joka hänellä on edessään. Enää kaikki ei tulisikaan kuin Manulle illallinen, vaan opiskelija joutuisi itse aktivoitumaan. Sama pätee myös itseoppijoihin.

Mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta omasta oppikirjasta tulee aidosti mukautuva ja sosiaalinen:

Oppikirjasta on voitava vaihtaa, lisätä ja poistaa lähteitä helposti. Kirjoittajan tietämys tai tyyli saattaa näyttää aluksi pätevältä, mutta hetken tutustumisen jälkeen saatat huomata, että käsitellyt asiat olivat ajankohtaisia viimeksi talvisodan aikaan.

Oman oppikirjan on myös skaalauduttava ylöspäin, jotta tiedonhalun lisääntyessä ei tule raja vastaan. Sosiaalinen aspekti on tärkeä, jotta syntyy kehittävää ja kyseenalaistavaa keskustelua. Oppikirjan sisältöjen pitää olla helposti jaettavissa ja kommentoitavissa.

Blogi vs. kirja

Monet huippuarvostetut asiantuntijat etenkin ulkomailla kirjoittavat sekä blogia että kirjoja. Lähes poikkeuksetta blogeista löytyy kirjoihin tulevaa tietoa jo kauan ennen kuin kirja on ehditty julkaista. Suomalainen esimerkki samasta ilmiöstä on Jari Parantainen ja hänen kirjansa Pölli Tästä – 101 Rusinaa bisnespullasta, joka on suurilta osin kokoelma Pölli tästä -blogin kirjoituksia, koottuna yksiin kansiin.

Kun kysyin Ramine Darabihalta, MySites.comin perustajalta,  mitä kirjoja hän suosittelisi Start-Up -yrittäjäksi aikovalle, hän totesi:

None, read blogs instead. All the new information is there. (= En mitään, lue mielummin blogeja, sillä kaikki uusi tieto on siellä.)

Itse seuraan 46 eri blogia lähes päivittäin, mutta luen myös paljon perinteisiä kirjoja. Pyrin lukemaan mahdollisuuksien mukaan vain uutta kirjallisuutta, mutta tälläkin hetkellä hyllystä löytyy mm. Aristoteleen Retoriikka. Olen huomannut, että blogeja seuratessa on järkyttävän helppoa löytää juuri siihen ongelmaan ratkaisuja mikä on kaikkein polttavin.

Kirjoja lukemalla pääsee jyvälle laajoista kokonaisuuksista, joita on tärkeää hallita blogien tarjoaman käytännöllisemmän lähestymistavan tukena. Blogeissa on myös aito tilaisuus keskustella itse kirjoittajan kanssa, ja esittää lisäkysymyksiä, jos joku asia ei täysin auennut.

Miten rakennat oman Oppikirja 2.0:n Google Readerin avulla:

1. Kysy itseltäsi oletko valmis kokeilemaan blogeja opiskelun tukena. Jos vastaus on kyllä, siirry kohtaan kaksi

2. Listaa itsellesi ylös yhdestä kolmeen aihealuetta mistä haluat löytää näkemyksiä ja tietoa. Esimerkiksi tietojenkäsittelyn opiskelija voisi olla kiinnostunut seuraavista: webmarkkinointi, sosiaalinen media ja graafinen suunnittelu

3. Jos et omista Google-tiliä, avaa sellainen osoitteessa: http://reader.google.fi

4. Etsi jokaisesta listaamastasi aihealueesta yhdestä kolmeen blogia. Hyviä paikkoja aloittaa on technorati.com ja blogilista.fi sekä yksittäisten blogien linkkilistat. Minun suosikkiblogejani löydät sivun oikeasta laidasta

5. Lisää kaikki löytämäsi blogit Google Readeriin “Lisää syötetilaus” -napista. Kirjoita blogin osoite sille varattuun kenttään ja paina “Lisää” -nappia

6. Tallenna http://reader.google.fi kirjanmerkkeihisi, jotta blogien päivittäinen seuraaminen käy helposti ja luontevasti

7. Aina, kun johonkin tilaamaasi blogiin ilmestyy uusi kirjoitus, se ilmestyy myös Google Reader profiiliisi. Näin sinun ei tarvitse käydä jokaisen blogin omalla sivulla katsomassa olisiko uusia kirjoituksia tullut. Tämä ominaisuus tunnetaan paremmin RSS:nä (Real Simple Syndication) ja sen tunnus on

Näillä ohjeilla pääset alkuun. Käsittelen edistyneempiä toimintoja myöhemmin, mutta tietysti itse kokeilemalla oppii parhaiten!

Toive koulumaailman suuntaan

Ottakaa blogien käyttäminen oppimisessa ja opetuksessa huomioon täydentävänä vaihtoehtona. Hankintakustannukset ovat tasan nolla ja saatavuus rajatonta. Materiaalia on tarjolla paljon englanniksi ja kohtalaisesti suomeksi.  Tarjoan oman osaamiseni käyttöön aivan ilmaiseksi sellaiselle innokkaalle pioneerille, joka haluaa testata blogeja opetuskäytössä.

Jos tälläinen henkilö lukee tätä, lähetä mailia osoitteeseen juuso.palander@gmail.com, tai jos tunnet tällaisen ihmisen, kerro tästä hänelle!