On mentävä kauas, että voi nähdä lähelle.
Kun vietät pitkiä ajanjaksoja samoissa ympyröissä, tutussa kaupungissa, tuttujen ihmisten ympäröimänä, menetät osittain kykysi laittaa asioita perspektiiviin. Toisin sanoen et huomaa niitä pieniä asioita, jotka jatkuvasti ohjaavat sinua kauemmaksi perimmäisistä päämääristäsi, ja toisaalta suuret unelmasi kutistuvat pieniksi rusinoiksi vähän kerrallaan. On mentävä kauas, että voi nähdä lähelle.
Pahoittelen blogissani vallinnutta hiljaista ajanjaksoa. Olen viime aikoina paininut eksistentiaalisten ongelmien parissa, miettien mikä mahtaa olla tarkoitukseni tässä maailmassa. Näppäimistöön koskeminen kirjoittamistarkoituksessa on tuntunut kivireen vetämiseltä, koska jokin on saanut minut epäilemään koko touhun mielekkyyttä. Seuraanko kutsumustani vai huijaanko itseäni?
Lähdin hakemaan vastauksia polttaviin kysymyksiini 4324 kilometrin päästä Funchalin kaupungista Madeiralta. Lentokentän metallinpaljastimet paljastivat, että kannoin mukanani kuvitteellisia kahleita. Huomasin, että osa itseluottamuksestani oli kadonnut mystisesti kotikaupunkini sykkeeseen; olin alkanut epäillä omia kykyjäni.
Lentokoneessa oloni alkoi huojentua. Ehkä TAP Portugalin koneeseen oli laskettu ilokaasua kaikessa hiljaisuudessa. Luulen, että parempi selitys löytyy silti oman mieleni syövereistä. Kun pääsin pois Tampereelta, annoin mieleni vapautua kaikesta, mitä normaalisti arjessa tulee vastaan. Minulla ei ollut kiire mihinkään, en päässyt tarkistamaan sähköpostia ja puhelimeni tuttavallinen pirinä loisti poissaolollaan.
Luulin lentomatkan aikana, että hyvä oloni johtui siitä, mitä tulisin loman aikana kokemaan. Jälkeenpäin ajatellen huomasin, että mahtava fiilis oli pikemminkin kiinni siitä, mitä sain jättää taakseni. Sammaloituneet ajatukseni, kaikki epäilykset ja ahdistunut mielentila korvaantui innostuksella. Tunsin olevani jälleen kapteeni omassa laivassani. Ja siitä alkoi unohtuman seikkailu!
Mitä kaukainen saari voi opettaa?
Madeiran saaren kolme opetusta ajattelusta
A man who does not think for himself does not think at all. -Oscar Wilde
1. Ota fyysistä etäisyyttä tuttuihin ympyröihin
Olet varmasti huomannut, että munkki- ja nunnaluostarit sijaitsevat usein paikoissa, joihin on vaikea päästä; korkealla vuoristossa tai kaukaisella saarella, poissa kaikesta hälinästä. Nuo valaistuksen tietä kulkevat eivät etsi itseään läheisestä Supermarketista ihan hyvästä syystä. Fyysinen etäisyys tutusta ympäristöstä on tärkeää rauhoittumiseen ja ajattelun kannalta, koska se antaa tilaa uusille ajatuksille.
Yli 90% ajatuksistasi tänään on samoja kuin eilen, jos toimit normaalin arkirutiinisi mukaan. Näet samoja ihmisiä ja rakennuksia, ajattelet samoja työ- tai kouluasioita ja painit samojen ongelmien kanssa. Mikään ei muuta tätä kuviota radikaalisti, ellet vaihda välillä ympäristöä. Kävely lähimetsässä voi olla hyvää ensiapua, mutta todelliseen silmien avaukseen tarvitset vielä enemmän välimatkaa.
Madeiralla kohtasin aivan uusia ongelmia, kun kielitaitoni ei riittänyt paikallisten kanssa kommunikointiin. Jokainen kohtaamani ihminen oli entuudestaan tuntematon. En ollut ikinä ennen nähnyt yhtä kauniita vuoria. Tylsä turvallisuus oli vaihtunut kiehtovaan epävarmuuteen, ja se sai myös ajatukseni uuteen lentoon.
Mitä sinun tulee tehdä: Varaa matka vieraaseen maahan ensi tilaisuuden tullen. Mitä oudompi paikka, sen enemmän saat uutta virtaa ajatteluun.
Jätä tilaa omille ajatuksillesi.
2. Pidä informaatio- ja tavoitettavuusdieetti
24/7 -yhteiskunta pitää arvossaan sitä, että kuka tahansa on tavoitettavissa milloin ja mistä tahansa. Tilanne on aivan kestämätön sisäisen rauhasi kannalta, jos olet joka sekunti alitajuntaisesti varuillasi. Mitä jos missaan puhelun? Mitä jos mailissani on jotain äärettömän tärkeää? Mitä jos en tarkasta Facebookkia 10 minuutin välein?
Unohda välillä “Mitä jos?” -ajattelu. Se saa sinut krooniseen stressitilaan, joka johtaa vääjäämättä siihen ettet pysty olemaan levollinen. Ja kun et ole ikinä aidosti levollinen, et saa vahvaa yhteyttä omiin ajatuksiisi. Se johtaa siihen, että stressaat mitättömistä asioista liioitellun paljon, jolloin sinulle ei jää tilaa pitää kiinni suuremmista päämääristäsi. Juokset vain päättömästi sammuttamassa pieniä tulipaloja, joilla ei ole mitään merkitystä pitkän aikavälin hyvinvointisi kannalta.
Toinen dieetin kohde on informaatio. Päähämme valuu päivässä kymmeniä ellei satoja uutisia TV:stä, lehdistä ja Internetistä. Jos käytät suurimman osan ajastasi ulkopuolelta tulevan tiedon tankkaamiseen, oma ajattelusi jää väkisinkin kakkoseksi. Oma ajattelusi on kuitenkin kaiken alku ja juuri, se polttoaine millä teet elämästäsi merkityksellisen.
Mitä sinun tulee tehdä: Sammuta TV, tietokone ja puhelin muutamaksi päiväksi. Katso elämääsi omasta vinkkelistäsi ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Anna itsellesi tauko 24/7 -yhteiskunnasta.
Kiire on keinotekoinen luomus. Hylkää se.
3. Unohda kalenteri ja aikataulut
Kiire on ajattelun pahin vihollinen. Onko yksikään heureka-hetkesi tullut, kun olet juossut 15 minuuttia myöhässä töihin tai kouluun? Tai kun olet vääntänyt jotain kirottua raporttia kuin viimeistä päivää sunnuntain ja maanantain välisenä yönä hikikarpalot otsalla? Epäilen, että suurin oivalluksesi on ollut tilanteen mielettömyyden tajuaminen (mikä on sekin jo plussaa)
Ajattelun lykkääminen maksaa maltaita, koska ajaudut aina vain kauemmaksi niistä asioista, jotka sinulle ovat oikeasti tärkeitä. Ajattelulle pitää varata aikaa, jos kalenteri on muuten tupaten täynnä. Mutta mitä jos kääntäisitkin asetelman välillä aivan päälaelleen, ja unohtaisit kalenterin kokonaan? Silloin sinulla on aikaa tehdä koko ajan vain kaikkein tärkeimmältä tuntuvia asioita. Ja usein kaikkein tärkein asia on nimenomaan se, että rauhoitut pohdiskelemaan kaikessa kiireettömyydessä omaa elämääsi.
Itse tehdyissä aikatauluissa on se vika, että ne asettavat sinulle keinotekoisia rajoja. Jos kirjoitat kalenteriisi, että käyt lenkillä klo 17 ja se ei jostain syystä toteudukaan, kasaat itsellesi aiheetonta stressiä. Harmistut, kun et lähtenytkään lenkille juuri siihen aikaan ja pilaat oman fiiliksesi aivan syyttä. Älä aikatauluta asioita, joita ei ole aivan pakko aikatauluttaa, niin säästyt monelta pettymykseltä. Pettymys on myrkkyä eteenpäin vievän ajattelun ylläpitämiselle.
Mitä sinun tulee tehdä: Pidä kalenteriton viikko, jolloin teet vain niitä asioita, jotka tuntuvat tässä hetkessä tärkeiltä.
Kolme askelta, jotka auttavat sinua näkemään lähelle
Tässä vielä kertauksena kolmen askeleen resepti, jonka avulla näet jälleen kerran ne kaikkein ilmeisimmät asiat, jotka ohjaavat sinut takaisin merkityksellisien kysymysten pariin:
- Ota fyysistä etäisyyttä tuttuihin ympyröihin: Varaa matka vieraaseen maahan ensi tilaisuuden tullen. Mitä oudompi paikka, sen enemmän saat uutta virtaa ajatteluun.
- Pidä informaatio- ja tavoitettavuusdieetti: Sammuta TV, tietokone ja puhelin muutamaksi päiväksi. Katso elämääsi omasta vinkkelistäsi ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Anna itsellesi tauko 24/7 -yhteiskunnasta.
- Unohda kalenteri ja aikataulut: Pidä kalenteriton viikko, jolloin teet vain niitä asioita, jotka tuntuvat tässä hetkessä tärkeiltä.
