Relevanttia tietoa?
Kohtaamme Internetissä päivittäin tuhansia virikkeitä ruutumme kautta. Katsomme YouTube-videoita, luemme päivän tapahtumista uutisia, selaamme läpi sosiaalisen median palveluita ja keskustelemme kavereidemme kanssa chateissa ja pikaviestimissä. Tämän kaiken on mahdollistanut äärettömän nopeasti kehittynyt tekniikka.
Mutta…
Kuinka monta videota olet katsonut oikeasti loppuun asti? Kuinka monta uutista olet lukenut ajatuksella? Kuinka paljon olet tutustunut uusiin ihmisiin pintaa syvemmältä sosiaalisen median palveluissa? Entä kuinka syvällisiä keskusteluja olet käynyt kavereidesi kanssa?
Informaation kulutusta ja ihmisten välistä kommunikaatiota leimaa Internetissä uskomaton hyperaktiivisuus. Kun tietoa on valtavasti saatavilla, sitä ei suodateta tarpeeksi vaan päämääränä on kerätä mahdollisimman paljon, mahdollisimman nopeasti.
Tiedonmurusia imetään jatkuvalla syötöllä aivojemme riesaksi, mutta vain murto-osa siitä jalostuu käytäntöön sovellettavaan muotoon. On ihan kiva tietää mitä BB-talossa viime viikolla tapahtui, mutta onko sen tietämisellä mitään käytännön merkitystä sinulle?
1 +1 = 0
Voisi kuvitella, että jatkuva tiedon hamstraaminen tekee ihmisistä viisaampia ja menestyneempiä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jatkuvalla tiedon tankkauksella saavutetaan ainoastaan tila, missä ammennettu tieto menettää pitkälti merkityksensä.
Ei ole juurikaan hyötyä ymmärtää 10 eri aiheen perusteita, kun ne ovat kaikkien saatavilla Googlesta minimaalisella vaivalla. Toisaalta on täysin eri asia syventää jo olemassa olevaa tietotaitoa. Selvennän ajatusta seuraavalla esimerkillä urheilun maailmasta:
Kymmenottelija hallitsee kohtalaisesti 10 eri lajia. Hän on ihan hyvä juoksemaan, heittämään ja hyppäämään. Hän tietää kaikista lajeista perusteet. Syventääkseen osaamistaan, hänen on huomioitava harjoittelussaan 10 erilaista kokonaisuutta, ja ajankäyttö jakaantuu väkisinkin näiden kymmenen lajin kesken pienempiin osiin.
Keihäänheittäjällä on ainoastaan yksi tavoite kaikessa harjoittelussaan. Hänen on saatava keihäs lingottua mahdollisimman pitkälle. Hänen ei tarvitse hallita kuin yhdet perusteet, joten hänen on mahdollista keskittää kaikki ajatuksensa keihäänheiton pienempien osa-alueiden optimoimiseksi huippusuoritusta silmällä pitäen.
Viedään sama ajatus jokapäiväiseen elämään. Maailmassa on noin 6,7 miljardia ihmistä, joten on suorastaan todennäköistä, että jokaiselle mahdolliselle tiedon alueelle on olemassa erikoisosaajia.
Kymmenottelijat eli hajauttajat pyrkivät kehittämään kaikki kykynsä siedettävälle tasolle. Suorituksesta pyritään tekemään ennen kaikkea tasainen laajan skaalan informaatiota hyödyntäen.
Keihäänheittäjät eli keskittäjät tuntevat omat vahvuutensa, koska he ovat valinneet lajinsa niiden perusteella. He voivat keskittyä omien vahvuuksiensa vahvistamiseen, minkä kautta on saavutettavissa maksimaalisen hyvä suoritus valitussa lajissa.
Olennaisin ero näiden kahden ryhmän välillä on hyödynnetyn informaation laatu ja syvyys. Hajauttajat etsivät yleistyksiä, keskittäjät ymmärrystä. Hajauttavat pystyvät toimimaan monella alueella kohtalaisesti, mutta eivät millään alueella erinomaisesti. Vain noin 1% maailman ihmisistä on saavuttanut erinomaisuuden valitsemallaan alueella.
Nämä ihmiset saavat Nobel-palkintoja, heistä kirjoitetaan kirjoja ja he muuttavat maailmaa. Uskon, että 1%-ryhmään kuuluvia superälykkäitä ihmisiä tulee tulevaisuudessa entistä vähemmän juuri siitä syystä, että informaatiota kulutetaan enemmän hajauttamisen kuin keskittämisen periaatetta noudattaen. Kilpailetko 99%:n vai 1%:n kanssa?
1% tähtää erinomaisuuteen
Kolme käytännöllistä askelta syvempään ymmärrykseen
Miten voit ottaa suunnan kohti informaation syventämistä? Esittelen kolme käytännöllistä ratkaisua Internet-tiedon kuluttamiseen:
1) Kun löydät mielenkiintoista informaatiota, mieti kumpaan kategoriaan se kuuluu: ‘kiva tietää’ vai ‘tärkeää kehittymiseni kannalta’ Ensimmäinen on hajauttavaa, jälkimmäinen on syventävää. Tämä on todella tärkeää.
2) Kun päätät katsoa videon Internetissä, katso se Fullscreen -moodissa, ja päätä jo ennen aloittamista katsoa se loppuun. Tällöin suljet muut häiriötekijät pois ja pystyt keskittymään vain ja ainoastaan videon sisältöön. Jos lopetat kesken, annat hyperaktiivisuudelle vallan. Huonot videot ovat tietysti oma lukunsa.
3) Kun luet blogikirjoitusta tai uutista, päätä lukea se alusta loppuun ajatuksella. Älä tyydy vain silmäilemään, sillä aivosi eivät pysty muodostamaan syventävää tietoa pelkän mekaanisen lukemisen avulla. Käytä koko aivojesi tarjoama kapasiteetti hyödyksi.
Hyperaktiivisuuden aika on ohi. On aika lopettaa päätön poukkoilu ärsykkeestä toiseen. Ota haaste vastaan ja yhtenä päivänä huomaat, kuinka olet ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi.
Ennen tieto oli vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Nyt tieto on perus hyödyke, ja sen syventämisestä on tullut etuoikeus.
